YHTEYS | Maarit Jantunen | Oivalluttaja

Etusivu
VALMENNUS
TARINANI
OTA YHTEYTTÄ

OTA YHTEYTTÄ

MAARIT JANTUNEN
Helsinki
maarit@cocomind.fi
p. 040 583 0939

Yritys:
Cocomind | y-tunnus: 2055175-8
Osoitetiedot pyydettäessä.

Minäkin katsoin eilen sitä, Tanska-Suomi -ottelu

Minäkin katsoin eilen sitä, Tanska-Suomi -ottelua. En ole suuri jalkapallofani, mutta halusin kokea sen yhteisöllisen ilon, kun Suomi astelee tuollaisille areenoille ensimmäistä kertaa. Kuten niin monen muun, hymy vaihtui pian järkytykseen: sairauskohtaus kentällä.
.
Ensin ajattelin sitä pelaajaa, Erikseniä. Sitten hänen joukkuetovereitaan ja läheisiään. Sitten paikalla ollutta yleisöä. Ja lopulta kaikkia niitä silmäpareja, jotka TV:n ääressä, tragedian äärellä yhdistyivät yhdeksi isoksi perheeksi. Kaikkia niitä nuoria, jotka ympäri maailmaa noista kentistä unelmoivat.
.
Onko tämä maailmamme todella tällainen? Että ensin meidät laitetaan kärsimään reilun vuoden pandemiasta. Ja kun jotain yhdistävää ja ravitsevaa iloa olisi tarjolla, sitten elämän rajallisuudesta muistutetaan taas. Se tuntui hetken täydellisen epäoikeudenmukaiselta. Irvokkaalta jopa. Vaikka luulen, että jos näihin tapahtumiin liittyy jotain opittavaa, se tapahtuu nopeammin jalkapallo-ottelun avulla kuin pandemian välityksellä.
.
Onneksi Eriksen on elossa.
.
Tanskalaiset juoksevat takaisin kentälle. Heidän tunteitaan ja ajatuksiaan voi vain arvailla. Myös suomalaisten tunnetaidot, traumataidot ovat koetuksella. Koko jalkapalloileva maailma ja moni muukin tukee heitä. Vaikka tuntuu uskomattomalta, että kukaan pystyisi jatkamaan. Mutta me ihmiset olemme uskomattomia.
.
Ok, ajattelen, traumaan paras lääke on toisten ihmisten tarjoama eheyttävä energia ja rakkaus. Ja toisaalta sen tekeminen, mitä itse eniten rakastaa. Vaikka trauma olisi syntynyt sen äärellä.
.
Elämää kunnioittaa parhaiten elämällä. Varmistamalla, että elämässä on mahdollisimman paljon niitä ihmisiä ja niitä asioita, joita rakastaa. Se on meidän jokaisen tehtävä ja jopa velvollisuus tässä elämässä.
.
Se toinen asia, mitä me ihmiskuntana tarvitsisimme on kaikki rajat ylittävä yhteisöllisyys. Pienen hetken ajan maailma oli ehyt. Se oli yhtä. Miksi sellainen tapahtuu aina vain traagisten tapahtumien myötä?
.
#yhteisöllisyys #jalkapallo #em2021
#trauma #tunteet #tunnetaidot #elämä #elämänopit #tunteet #pandemia #mieli #mielentaidot

Mikä minua sykähdyttää? Sitä välillä tietoi

Mikä minua sykähdyttää? Sitä välillä tietoisesti tunnustelen. Jotta voin inspiraatiotani herätellä ja ruokkia. Huonona päivänä hakeutua itselleni iloa tuottavien asioiden pariin. Ja muulloinkin, tottakai.
.
Selaan kuvia somessa ilman muuta tarkoitusta kuin havainnoida, milloin jokin minussa liikahtaa. Yritän olla päättämättä etukäteen, mikä se jokin on. Algoritmit tosin jo tietävät. Huomaan, että vastaan tulee asioita, joiden kai kuuluisi hetkauttaa. Mutta sillä hetkellä ohitan ne ilman tunnereaktiota. Se saa miettimään, olenko ylipäänsä oikeiden asioiden äärellä.
.
Kuvia, joiden äärelle pysähdyn ja jotka selvästi innostavat, yhdistää yksi elementti: kahvi. Mietin, mitä kaikkea kahvi minulle edustaa ja symbolisoi.
.
Kun aikoinani aloin keittää aamukahvini mutteripannulla, suhteeni siihen muuttui. Siitä tuli arjen luksusta, jonka merkitys on monella tapaa syventynyt. Kahvi tuo aina mukanaan pienen tauon, hengähdyshetken. Sen myötä kiinnityn hetkeen, huokaisen ja hengitän syvään. Katson ympärilleni ja näen. Kahvikupin nostaminen käteen toisinaan pysäyttää ajatusten virran. Toisinaan syventää juuri vallalla olevaa ajatusta. Siksi se liittyy minulla moniin oivallusten hetkiin.
.
Arjessamme on paljon pieniä asioita, jotka ovat erityisellä tavalla merkityksellisiä hyvinvoinnillemme. Mutta ne ovat niin tavallisia ja toistuvia, ettemme aina niiden vaikutusta huomaa. Vasta, kun se jokin otetaan itseltä pois tai kun sen äärelle muista syistä pysähtyy, tulee merkityksestä tietoiseksi. Savoring, nautiskelu, on termi sille, että pyrkii nauttimaan jostain itselle merkityksellisestä asiasta tai hetkestä täysillä. Tietoisesti nautinnon tuottaman ilon tunnetta syventäen. Jotta sen muistaisi pidempään. Jotta sen vaikutus kestäisi pidempään.
.
Olen pitkään halunnut luoda erilaisia asetelma-, tunnelma- ja fiiliskuvia. En vain ole tiennyt, minkä ympärille niitä rakennan. Kahvi on niihin täydellinen, minua kuvaava ydin.
.
Kahvi ja sen tuottamat hetket, inspiraatio tulee siis jatkossa näkymään tälläkin tilillä vahvemmin. Ajattelemaan ja oivaltamaan pysäyttävän tekstin kera, haluan tarjota myös sinulle pieniä hetkiä, taukoja, arkeesi.

Sosiologina usein mietin, mitä tapahtuu, jos kaik

Sosiologina usein mietin, mitä tapahtuu, jos kaikki toimisivat tietyllä tavalla. Se paljastaa usein jonkin toiminteen ongelmallisuuden. Mitä tapahtuu, jos me kaikki sairastumme samaan aikaan? Jätämme bussilipun maksamatta? Tai haluamme matkustaa tiettyyn kohteeseen samaan aikaan?
.
Mutta myös pienemmissä mittakaavoissa. Mitä tapahtuu, jos tiimissä kaikki pitää kiinni rajoistaan, jotka eivät sovi yhteen? Tai jos kukaan ei välitä, mitä toiset ajattelevat? Jos kukaan ei huomioi toisten tunteita?
.
Kun annamme ehdotuksia elämän kohentamiseksi, se usein sisältää vain yksilön näkökulman. Mutta jos katsomme maailmaa vain itsestämme käsin, se ei välttämättä muutu paremmaksi. Joskus jopa hankalammaksi. Tarvitsemme toisia ihmisiä ja heidän tarjoamia peilejä. Ilman heitä, emme olisi oppineet kävelemään. Tai ymmärtäneet, että banaanimössö on syötävää. Moni kehittymisen kannalta kriittinen vuorovaikutus tapahtuu huomaamatta. Ilman, että sitä tiedostaa tai valitsee.
.
Elämän yksi isoista haasteista on löytää ympärilleen ne ihmiset, joiden kanssa elo ei ole pelkkää kulmien hiomista. Oma yhteisö, jossa tulee kuulluksi ja nähdyksi, hyväksytyksi. Joka tarjoaa kasvun mahdollisuuksia myös aikuisena.
.
Ajattelemme niiden syntyvän itsestään. Kunhan vain menemme ja olemme. Ja päätämme tulla kaikkien kanssa toimeen, koska sopeutuvaisina siihenkin kykenemme. Yksinäisyys, masennus ja uupumus ilmiöinä kertovat, että ehkä se ei olekaan niin helppoa.
.
Joskus mietin, miten esim. oman masennuksesta toipumisen matka olisi muuttunut, jos ensin olisi etsitty se oma yhteisö. Jossa jakaa arvoja ja ajatuksia. Ja vasta sitten mietitty, kuka olen. Annettu yhteisön eheyttää sen sijaan, että on tullut tarve eheytyä ensin, jotta voi mennä yhteisöön.
.
Tällaista mietin.
.
#mieli #mielenhyvinvointi #tunne #tunnetaidot #itsetuntemus #yksilö #yhteisö #masennus #uupumus #sosiologia #ajattelu #pohdinta #elämä #hyväelämä #hyvinvointi

Valon ja varjon leikki. Kesäisessä ilta-auringos

Valon ja varjon leikki. Kesäisessä ilta-auringossa, vielä pienen tomaatin lehdillä. Sitä katsoessa annan ajatuksen virrata. Hetkessä. Huomisessa. Mikä on juuri nyt hyvin? Mistä elämässä on seuraavaksi tarve luopua? Mikä ehkä on vasta aluillaan? Mikä tuloillaan?
.
Olin ennen mestari monen projektin yhtäaikaisessa kuljettamisessa. Nykyisin tuntuu, että yksi kerrallaan riittää. Se ei aina miellytä. Kymmenien lankojen kanssa taiteilevaa. Yksi niistä ’oireista’, joiden takia sanon, että uupumus jättää jäljen. Ettei enää pysty samaan kuin ennen.
.
Onneksi. Ehkä.
.
Opettelen elämään flowssa. Olen onnekas, että elämäntapani ja -valintani mahdollistavat sen. Tarttumaan aina johonkin, joka sillä hetkellä kutsuu. Sitoutuminen ja valmiiksi saattaminen ovat aina olleet vahvuuksiani. Silloinkin, kun niissä ei enää ole ollut mitään järkeä. Juuri nyt tuntuu vaikealta sitoutua edes tuon tomaatin kasvattamiseen. Vaikka se ei minulta vaadi kuin pisaran vettä päivässä.
.
Ja vaikka kuinka antaa itselleen luvan virrata vapaasti, jossain sisimmässä kuuluu ääni. Keskeneräiset projektit kilpailevat huomiosta. Puhuttelevat juuri sitä osaa minusta, joka sitoutuu. Sitä, joka menee vaikka läpi harmaan kiven saadakseen jonkin tapahtumaan. Eivät hiljene, vaikka kuinka sanon: ”tämän projektin vuoro on nyt.”
.
Ehkä en ole yksi kerrallaan -ihminen. Ehkä olen kaikkea rinnakkain ja päällekkäin -ihminen. Vähän sieltä, lisää tuolta. Mutta minun on opittava toteuttamaan se samalla mielenrauhalla kuin sen kaiken, jonka teen yksi kerrallaan.
.
Ei joko tai vaan sekä että.
.
#mielenrauha #yksikerrallaan #projekti #mieli #mielentaidot #uupumus #masennus #irtimasennuksesta #hyväelämä #itsetuntemus #parvekelounge #kesä #valoajavarjoja #tomaatti #photography #elämä #itsensäjohtaminen #yrittäjyys

Odottavan aika on usein pitkä. Varsinkin, kun yri

Odottavan aika on usein pitkä. Varsinkin, kun yrittäjänä odottaa sen jonkin suuren oivalluksen syntymistä. Joka laittaisi pyörät vauhdilla pyörimään. Sellainen ei synny väkisin, pakottamalla. Vaikka kuinka idearikas onkin. Eikä jokainen idea edes ole toteuttamisen arvoinen. Niitä tuleekin tulla ja mennä. Joitakin kannattaa kokeilla. Jotta se toimivin ja myös itselle sopivin jostain ilmaantuu.
.
Mutta yhtälailla koskaan ei voi tietää, mikä lopulta poistaa tulpan ja nostaa mieleen sen jonkin, jonka ympärille voi rakentaa. Sitä voi houkutella, ruokkia ja inspiroida. Mutta kauan kaivattu avain voikin löytyä oikealla hetkellä nautitusta kahvikupillisesta tai jäätelöannoksesta, musiikkipätkästä, värimaailmasta, jutustelutuokiosta ystävän kanssa, leffan trailerista tai hömppäkirjan viimeiseltä sivulta.
.
Sen tietää, kun tietää.
.
Kaikella on aikansa ja paikkansa. Niin olen tainnut ajatella aina. Siksi maltti on yksi elämän suurimmista opetuksista - ja viisauksista. Malttaa siihen asti, että asiat tapahtuvat. Sitten kun on niiden aika. Kun itse on niihin valmis.
.
📸@mariamalmi
.
#yrittäjyys #idea #oivallus #maltti #ymmärrys #tarkoitus #elämäntarkoitus #itsetuntemus #mieli #mielenhyvinvointi #luovuus #elämännälkä #diy #ootd #mystyle #kevät #finnishforest #inspiraatio #vapaus

Facebook Instagram LinkedIn

© Maarit Jantunen | Cocomind, 2020