Lumi on vallannut maan. Siltä se näyttää näin viikon sisällä sairastaneen silmin. Hurjia ovat nämä nykypöpöt. Sitäkin olen toistellut. Olen ensimmäistä päivää kunnolla jalkeilla. Kokeilemassa, josko aivosumu sen verran raottuisi, että jokin teksti syntyisi. Kirjoittaminen – huomaan kaivanneeni sitä! Etenkin omien tuntemuksieni sanoittamista. Vaikka teen sitä paljon mm. aamusivujen muodossa, siinä, että teen niin myös julkisesti on jotain, joka hivelee…

Yksi vuosi on jälleen kulkemassa kohti loppuaan. On perinteisen tilinteon aika. Vaikka haluankin ajatella, että uusi vuosi on päivä siinä missä muukin, jotain taikaa siinä aina on. Vuoden ensimmäiseen aamuun herätessä tuntuu siltä, kuin jokin alkaisi alusta. Minulle, muutoksen ja kaiken uuden rakastajalle, se on siksi onnen aamu. Uuteen vuoteen liittyy aina toivo ja mahdollisuus toisenlaiseen elämään. Vaikka hei vuosi…

Hitaampi elämä. Tunnen olevani jo sen elämisen konkari, jos en kuitenkaan pioneeri. Sellaista olen elänyt siitä asti, kun yrittäjäksikin ryhdyin. Ensin ei ehkä ollut muuta vaihtoehtoa: uupumus ja masennus vaati veroaan ja huomiotaan. Hitaamman elämän avulla yritin luovia niin, että voimavarani riittäisivät ja saisin tehdä mielekkäitä asioita itselleni sopivalla tavalla. Nykyisin se on puhtaasti valinta. Minulle hitaampi elämä merkitsee oman…

Kirjoitin aiemmin tietoisuudesta, sen kehittymisestä aikuisuudessa ja siitä miten sen itse tällä hetkellä käsitän. Integraaliteoria, johon muun muassa tukeudun, tunnistaa aikuisilla olevan jopa 9 kehitysvaihetta. Itse olen jakanut aikuisuuteni kolmeen isoon vaiheeseen: odotusten mukaiseen elämään, itsetuntemuksen maailmaan ja yhteyden vaiheeseen. Tässä postauksessa kerron kahdesta ensimmäisestä. Kuuntelisitko mieluummin? Lyhyesti määritellen tietoisuus on sitä, että tunnistaa ja ymmärtää yhä paremmin omia tunteitaan,…

Heinäkuun alussa päätin elää ainakin kuukauden niin, että menisin ja tekisin mahdollisimman paljon asioita hetken mielijohteesta. Sen mukaan, mikä minua aina kutsuu. Suunnittelematta, etukäteen valmistelematta. Ajattelen sellaisen olevan elämän virtaan astumista. Olen jo aiemmin mm. Human Designin kannustamana tehnyt lyhyitä kokeiluja. Niiden aikana olen huomannut, että mitä enemmän suunnittelen, sitä ahdistuneempi olen. Jos vain pysyttelen hetkessä, kaikki tuntuu olevan hyvin.…

Tietoisuus tietoisuudesta ei ole itsestään selvä asia. Vaikka välillä tuntuukin, että siitä puhutaan kuin se olisi jotain, jonka voi vain ottaa hyllystä ja pukea päälleen. Tiettyjä ajattelumalleja voi oppia, omaa ajatteluaan ja suhtautumistaan asioihin haastaa pyrkimällä katsomaan maailmaa avoimin mielin ja sydämin, erilaisista näkökulmista. Mutta tietoisuus kehittyy vähitellen ja se vie aikaa…koko elämän. Se on juuri niin näkymätöntä kuin hitaan…

Vielä kerran Café Pause -podcast palaa ääneen bonusjakson muodossa. Siinä pohdin yhdessä ystäväni Leena Salmen kanssa, mitä maailma oikein tarvitsee. Hän on myös Human Designin mukaan Reflektori. Se on myös asia, joka on tuonut meidät toistemme elämään ja nyt myös saman mikrofonin äärelle. Äänitysongelmien myötä se tapahtui ihan konkreettisesti: puhuimme samaan mikrofoniin. Alussa puhumme muutamalla sanalla reflektoriudesta, mutta muuten jakso…

Tässä Café Pausen jaksossa jatkan siitä mihin edellisessä jaksossa jäin. Eli puhe itsetuntemuksesta ja Human Designista jatkuu. Tällä kertaa zoomaan erityisesti reflektoriuteen. Human Design -kielellä nimittäin olen 5/2 Reflektori. Tuo numeroyhdistelmä viittaa profiiliin ja reflektori energiatyyppiin. Mitä se tarkoittaa? Mitä erityispiirteitä reflektoreilla ehkä on? Miten reflektorit eroavat toisista energiatyypeistä? Ja miten se on vaikuttanut omaa elämääni auttaen hyväksymään itsessäni tiettyjä…

Tämän kevään 2023 viimeisen varsinaisen jakson aihe on itsetuntemus ja Human Design. Tuon sen esiin yhtenä itsetuntemusta lisäävänä työkaluna. Päädyin lopulta jakamaan jakson kahteen osaan, sillä halusin pureutua myös siihen, mitä se, että olen Human Designin mukaan reflektori oikein tarkoittaa. Tuo toinen osa julkaistaan vielä myöhemmin. Itsetuntemus on voimavaroista kaikkein tärkein. Se myös liittyy kaikkiin muihin: tietoisuus omista voimavaroista vaatii…

Taidepäiväkirja – siis minulleko? Enhän minä osaa piirtää tai maalata! Kuitenkin, kun ystäväni löysi taidepäiväkirjan lumoavaan maailmaan ja kertoi siitä innoissaan minulle ja pian ihan kaikille, se jäi ajatuksena kutkuttamaan. Olisiko siinä keino etsiä ja koetella omaa tapaa olla luova? Saada korvaavia kokemuksia kuvataiteen parissa syntyneille haavoille? Yhteisen kesäisen puutarhassa toteuttamamme taidepäiväkirjahetken jälkeen ostin kaappiini liudan akryylimaaleja ja kauniita siveltimiä…